BPW Finland

Business and Professional Women Finland

Suomen liike- ja virkanaisten liitto | Finlands yrkeskvinnors förbund ry

26.1.2017

Aktiivisia toimenpiteitä tasa-arvon saavuttamiseksi tarvitaan edelleen

Usein, kun ihmiset ajattelevat EU:ta heille tulee ensimmäisenä mieleen sisämarkkinat tai kilpailukyky. Tosiasiassa EU perustettiin kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Jean Monnet, Euroopan yhteisön perustajaisä, ei uskonut yksittäisten maiden olevan riittävän vahvoja taatakseen kansalaistensa hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen. EU-maiden tuli tehdä se yhdessä. 

Mitä ihmisten edunvalvonta oikeastaan pitää sisällään?  

Usein naiset kohtaavat hiljaista syrjintää. Euroopan tasa-arvo instituutti EIGE:n tuore tutkimus totesi naisten edelleen kantavan suhteellisesti suuremman vastuun talouden ulkopuolisesta lasten ja vanhusten hoivatyöstä. Hoivatyön kasautuminen naisille usein johtaa lyhempiin työuriin.  

Tällä on monitahoiset vaikutukset naisten taloudelliseen tilanteeseen ja eläkkeisiin. Euroopan tasolla naisten eläke on keskimäärin 39% miesten eläkettä pienempi. Yksinasuvat eläkkeellä asuvat naiset on yksi suurimmista yksittäisistä köyhyydessä elävistä ryhmistä. Yksinhuoltajaäidit ja maahanmuuttajanaiset ovat usein vielä haavoittuvaisemmassa asemassa.  

Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on yksi naisyrittäjienkin identifioima haaste. Komission tähän pureutuvaa esitystä odotetaan parhaillaan. Tasapainon saavuttaminen edellyttäisi oikeudellista turvaa riittävään vanhempainvapaaseen, hoitovapaaseen ja kotona olemiseen lapsen sairastuessa. Tosin tämäkään ei riitä, mikäli tukipalvelut puuttuvat. Luotettavien, kattavien päiväkoti- ja terveydenhuoltopalveluiden ja korkeanlaatuisen vanhustenhoidon täytyy olla kaikkien saatavilla.

EU on jo ottanut askeleita oikeaan suuntaan, mutta työtä riittää edelleen. EU:n perusoikeuskirja takaa EU:n kansalaisten ja EU:n alueella asuvien yksilö- ja kansalaisoikeudet sisältäen myös tasa-arvoon liittyviä oikeuksia. Samalla perusoikeuskirja on sitova vain olemassa olevan EU-lainsäädännön osalta. Toistaiseksi EU:n yhdenvertaisuuslainsäädäntöä on olemassa aivan liian vähän.

Tasa-arvon saavuttamiseksi pitää sen edellytykset olla kunnossa. Olennaista on esimerkiksi laajentaa syrjimättömyys myös työpaikan ulkopuolelle hyväksymällä jäsenmaiden käsittelyssä jumissa oleva yhdenvertaisen kohtelun direktiivi. Raskaussuojadirektiiviä ei myöskään ole saatu uudistettua tarpeellisen suojan takaamiseksi kaikille työelämässä oleville naisille, myös pätkätyölaisille.

Yhdenvertainen kohtelu työssä ja ammatissa on osa sitovaa lainsäädäntöä. Periaatteiden täytäntöönpano on kuitenkin toteutunut huonosti. Naisalat ovat systemaattisesti miesaloja huonommin palkatut. Naiselle maksetaan edelleen samasta työstä 83,6 senttiä jokaista miehelle maksettua euroa kohden, samapalkkaisuutta koskevasta suosituksesta huolimatta.

Työpaikoilla tarjottava tuki ja kannustus ovat välttämättömiä. Naisten potentiaaliin tulee investoida tasapuolisesti alusta alkaen. Todettuihin parhaisiin käytäntöihin kuuluu suhteellinen sukupuolisuositus ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen naisten urakehityksen tueksi. Kouluttautumisen ja johtajakokemuksen kerryttämisen mahdollisuudet tulee taata yhtälailla naisille kuin miehillekin.

Tehokkaimmin yhdenvertaisuutta edistävät lailla säädetyt sitovat toimenpiteet. Niiden avulla voidaan paitsi lisätä naisten määrää varsinkin johtopaikoilla myös puuttua nais- ja miessalkkujen jyrkkään erotteluun. Sukupuolikiintiöissä ei ole kyse epäpätevän naisehdokkaan pakkovalinnasta, vaan vaivannäöstä pätevän naiskandidaatin löytämiseksi. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa suosimalla kahden yhtä pätevän kandidaatin valinnassa naisia. Lisäksi sukupuolivaikutusten arviointi pitäisi ottaa paljon systemaattisemmin käyttöön. On tärkeä tutkia keitä poliittiset linjaukset ja rahoituspäätökset loppu peleissä hyödyttävät ja miten.

Tasa-arvo ei ole jo saavutettu tila. Tasa-arvoistuminen ei tapahdu itsestään vaan edellyttää aktiivisia toimenpiteitä nyt ja tulevaisuudessa. Vuosikymmenten pitkäjänteistä ja ansiokasta tasa-arvotyötä on jatkettava ja vielä entistä suuremmalla vaihteella.

 

Sirpa Pietikäinen
Euroopan parlamentin jäsen