BPW Finland

Business and Professional Women Finland

Suomen liike- ja virkanaisten liitto | Finlands yrkeskvinnors förbund ry

16.5.2017

Astrid Thors

Vahvan naisen malli 

Huhtikuun lopulla Suomen Tanskan suurlähettiläs Ann-Marie Nyroos järjesti Kööpenhaminassa tärkeän tilaisuuden väkivallasta naisia kohtaan Internetissä. Aihe on erittäin ajankohtainen, väkivallan muotoja on monenlaisia ja eri tavoin tämä väkivalta voi koskettaa kaikenikäisiä naisia elämän monissa eri tilanteissa. Suomen viranomaiset heräsivät raa’alla tavalla viime syksynä siihen, mihin vihapuhe voi johtaa ja voimme olla kiitollisia siitä, että poliisit ovat rohkeasti menneet nettiin. Mutta Suomessa ei vielä ole oivallettu, että ilmiö koskettaa naisia ja miehiä eri tavalla ja että nettivihaa on erityisesti naisia kohtaan. Valitettavasti nettivihan osalta ei nähdä, miten se, kuten muu lähisuhdeväkivalta, on aika lailla sukupuolistunut. Tämä ulottuvuus puuttuu hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta ja päin vastoin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa asian tutkimista ja ennaltaehkäisyä painotetaan viime syksyn vastaavassa ohjelmassa. Tilastoja ja tietoja aiheesta ilmestyy siellä jatkuvasti.

Kööpenhaminan tilaisuus oli erittäin onnistunut ja toivottavasti se johtaa uusiin toimiin ja opimme hyviä menetelmiä toisiltamme. Mutta - kuten usein - myös taukokeskustelut antoivat paljon.

Kokoustauon aikana keskustelin pitempään erään osallistujan kanssa, joka sanoi haluavansa nostaa kissan pyödälle: parisuhdetta ihannoidaan niin paljon nykyään, ettei nuori nainen uskalla olla olematta parisuhteessa - riippumatta siitä, miten huono se olisikaan. Tämä voi johtaa siihen, että nuoret naiset kestävät kaikenlaista vääryyttä, kunhan vaan kiiltokuva on oikeanlainen.

Kysymys haastoi miettimään, miten tässä uudessa todellisuudessa voimme opettaa nuoria naisia välttämään huonoja suhteita ja myös panostamaan itseensä terveellä tavalla. Olen kiitollinen, että en elä sellaisessa paineessa kun nykynuoret – miten olisivat kotoa saadut opit kestäneet tämän päivän somen paineet?

Yksi tärkeimpiä oppeja, jonka sain kotoa, oli että ensin hankitaan koulutus ja ammatti - vasta sen jälkeen on aihetta miettiä naimisiinmenoa. Naisella tulee olla koulutus ja hänen tulee taloudellisesti pärjätä omillaan. Taustalla oli äidinäidin kovat kokemukset siitä, miten hän oli leskenä menettänyt sekä työpaikan että asunnon konkursseissa. Luulen, että äitini kantoi tätä kokemusta koko ikänsä.

Kotoa saaduista opeista tuli vahva elämänohje, enkä varmaan olisi ilman tätä elämänohjetta saanut kokea kaikkea sitä, mitä elämässä eteeni on tullut. Se vaikutti varmaan siihen, että keskityin tärkeimpään – aktiiviseen toimimiseen lähiympäristössä sekä opiskeluun, jotta se oma ammatti löytyisi. Sittemmin tämä asenne on johtanut monenlaisiin tehtäviin, joista olen kovin kiitollinen.

Tämä todellisuus ja nämä opit olivat varmaan ne perusteet, joiden mukaisesti minua kannustettiin alusta asti siihen, että tytöt pärjäävät yhtä hyvin kuin pojat.

Vai ovatko syinä vieläkin vanhemmat perinteet, jotka kulkevat joidenkin kansojen ”dna:ssa"?

Minulla oli äskettäin ilo käydä Islannissa ja siellä tapasin jälleen monta ihanaa, ihailtavaa, viisasta ja vahvaa naista. Miten he ovatkaan niin itsenäisiä ja kykenevät niin rationaaliseenpäätöksentekoon ? Johtuisiko se siitä, että monella on ollut niin suuri vastuu perheestä ja elannosta, koska miehet ovat olleet pitkiä aikoja kalastamassa tai merillä ja joskus miehet eivätkoskaan ole palanneet ?

Heillähän oli jo aikaisin presidenttinä Vigdis Finnbogadottir, vahva kulttuurihenkilö ja yksinhuoltaja. Taloudellisen romahduksen jälkeen nainen oli pitkään maan pääministerinä. Jottei kuva olisi liian ruusuinen, ei heilläkään palkka-tasa-arvo ole toteutunut ja naiset taistelevat voimakkaasti sen puolesta.

Myönnän, että minäkin olen uskonut, että sukumme perinteissä oli jo aiemmin naisen vahva rooli ja tämä on johtunut siitä, että on ollut merimiehen vaimoja. Ehkä meissä on vähän sitä Myrskyluodon Maijaa - esikuvaa, jonka tiedän olevan erittäin rakas meille rannikon naisille. Isoisäni äiti oli juuri sellainen, joka hoiti taloa, tiluksia ja perhettä samaan aikaan, kun ilmeisesti jokseenkin seikkailunhaluinen aviomies kapteenina Ahvenanmaalta kynti maailman meriä ja kuljetti vaarallisia lasteja Pietarista silloisen valtakunnan toiselle puolelle Vladivostokiin.

Monta kertaa on todistettu, että pohjoismaisen naisten vahva asema ei ole hyvinvointivaltion tuote, vaan johtuu siitä, että naisia on monasti tarvittu kaikissa töissä - talossa, saaristossa ja tietysti myös itsenäisyystaistelussa.

Kuten alussa totesin, haasteena on välittää tämä malli tuleville sukupolville tässä ajassa, missä somepaineet ja jopa -raivo niin rajusti voimakkaisiin naisiin kohdistuvat.

Lopuksi – ellei tasa-arvon puolesta taistella joka päivä, se jää helposti taka-alalle, kuten Suomen hallituksen ja eduskunnan koostumuksesta tänä päivänä näemme.

 

Astrid Thors