BPW Finland

Business and Professional Women Finland

Suomen liike- ja virkanaisten liitto | Finlands yrkeskvinnors förbund ry

BPW Finlandin viralliset kannanotot vuosilta 2006 - 2016



 

KANNANOTTO 20.11.2016

Päättäjiksi lisää naisia – Naiset äänestäkää naisia!

Kunnat päättävät kunnan toiminnasta, taloudesta ja kunnallisten palveluiden järjestämisestä. Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto, jonka jäsenet valitaan kuntavaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Seuraavat kuntavaalit toimitetaan Manner-Suomessa sunnuntaina, 9. huhtikuuta 2017. Nyt, jos koskaan, naisten kannattaa asettua ehdokkaaksi ja käyttää äänioikeuttaan ja miettiä tarkkaan, ketä äänestävät.

Kuntien rooli on muuttumassa tulevan vaalikauden aikana. Maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan. Iso osa kuntien nykyisestä työstä, sosiaali- ja terveyspalvelut, siirtyvät maakunnille vuonna 2019.

Uudistus vaikuttaa myös palveluita käyttäviin kansalaisiin ja sote-palveluissa työskentelevään henkilöstöön. Kuntien sotepalveluissa työskentelevistä yli 90 prosenttia on naisia.  

Uudet kunnanvaltuustot ja uudet päättäjät ovat tärkeässä asemassa maakunta- ja sotemuutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Äänestysprosentti oli Manner-Suomessa vuoden 2012 kuntavaaleissa 58,3 prosenttia. Valituista valtuutetuista oli naisia vain 36,2 prosenttia.  

Naiset herätys! Tyydymmekö me tähän vielä vuonna 2017? Miksi me emme valitse omia asiantuntijoitamme päättämään meille tärkeistä asioista?

BPW Finland, Suomen liike- ja virkanaisten liitto, toivoo naisten äänestävän naisehdokkaita tulevissa kuntavaaleissa. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Äänestämällä ehdokasta, joka ajaa naisille tärkeitä asioita, voi lisätä naisten äänen kuulumista tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa. Se on yksi Suomen historian suurimmista uudistuksista. Tulevaisuus tehdään nyt.

Ennakkoäänestys on 29.3. – 4.4.2017 Suomessa ja ulkomailla 29.3. – 1.4.2017.

 

BPW Finland

Puheenjohtaja Eeva Peltonen                           Toiminnanjohtaja Ritva Kattelus

puh. 050 5184 709                                               puh. 050 4637 487

president@bpw-finland.fi                                  office@bpw-finland.fi 


 

KANNANOTTO 20.11.2015

IKÄÄNTYVIEN NAISTEN OIKEUS KOKOAIKATYÖHÖN TURVATTAVA

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli 225 000 työtöntä syyskuussa 2015. Miesten työttömyysaste oli 8,3 ja naisten 8,6 prosenttia. Naisten työttömyys on lisääntynyt miehiä nopeammin sekä syyskuussa että kolmannella neljänneksellä. Myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet ovat naisilla selvästi yleisempiä kuin miehillä.

Ovatko naiset ikäluokassa 45 – 54 kasvava työelämän väliinputoajaryhmä?

Samalla kun vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan, ikääntyvien naisten asema työmarkkinoilla näyttää heikkenevän. Nämä naiset ovat monien työnantajien mielestä liian vanhoja työhön. Yhteiskunnan kannalta he ovat liian nuoria eläkkeelle eivätkä he ikänsä takia pääse edes ”eläkeputkeen”.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ikäluokassa 45 – 54 oli syyskuussa 2015 työttömiä naisia 9000 enemmän kuin syyskuussa 2014. Miesten vastaavassa ryhmässä työttömyys oli lisääntynyt vain 1000:lla. Miksi naisten työttömyys lisääntyy miehiä selvästi nopeammin tässä ikäluokassa? Useimmat tämän ikäluokan naiset ovat kokeneita, työhönsä sitoutuneita ja heillä on vähän poissaoloja työstä.

Hallituksen tavoitteena on ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksilla edistää nopeaa työllistymistä. Vakituiseen, kokoaikaiseen työhön paluuta toivovat myös ne 45 – 54 -vuotiaat naiset, joille työttömyys, osa-aikaisuus tai määräaikaisuus ei ole oma valinta. Ongelma ei ole ihmisten työhaluttomuus, vaan työpaikkojen vähäisyys ja rekrytoinneissa noudatettavat käytänteet, jotka estävät ikääntyvien työllistymisen ja paluun kokoaikaiseen työhön.

Työttömyys ei ole pelkästään valtiontaloudellinen ongelma. Työttömyys ja siitä johtuva taloudellinen epävarmuus ja pelko tulevasta lisäävät inhimillistä hätää. Työttömyys koskettaa henkilökohtaisesti syvältä kaikkia niitä, jotka joutuvat sen kokemaan. Työttömyys vaikuttaa jokapäiväiseen arkeen ja kuluttamiseen, sosiaalisiin suhteisiin, itseluottamukseen, terveyteen ja itsensä kehittämiseen. Aikanaan tämä vastentahtoinen työttömyys näkyy myös vaatimattomampana eläkkeenä.

BPW Finland, Suomen liike- ja virkanaisten liitto toivoo työnantajien korjaavan asenteitaan ikääntyviä työnhakijoita kohtaan ja edellyttää, että hallitus puuttuu ikäsyrjintään työmarkkinoilla käytettävissä olevilla keinoillaan. Suomi tarvitsee noustakseen meidän kaikkien työpanosta!

 

Puheenjohtaja  Eeva Peltonen                  puh.050 5184 709    president@bpw-finland.fi                                                                 

Toiminnanjohtaja Ritva Kattelus               puh.050 4637 487     office@bpw-finland.fi


 

 

 Kannanotto 5.10.2014

             VAMMAISTEN NAISTEN JA TYTTÖJEN OIKEUDET

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on 2000-luvun ensimmäinen kattava ihmisoikeussopimus. YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan täysistunnossaan 13.12.2006. Sopimus avattiin allekirjoituksille maaliskuussa 2007, ja se tuli kansainvälisesti voimaan 3.5.2008, kun 20 jäsenvaltiota oli saanut päätökseen kansalliset ratifiointitoimet.

Sopimuksesta on nopeasti tullut yksi laajimmin hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimuksista.

Suomi allekirjoitti yleissopimuksen sekä valinnaisen pöytäkirjan ensimmäisten joukossa jo maalis- kuussa 2007. Kansallinen ratifiointiprosessi on kuitenkin vielä kesken. Ratifiointi edellyttää Suomessa lainsäädäntömuutoksia useilla eri hallinnonaloilla. Ratifiointi on mainittu tavoitteena Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa 2010–2015, samoin kuin nykyisen ja edellisen hallituksen hallitusohjelmassa. Ratifiointia valmisteli ulkoministeriön asettama työryhmä, joka on luovuttanut mietintönsä ulkoministeri Erkki Tuomiojalle 17.1.2014.

BPW Finland, Suomen liike- ja virkanaisten liitto edellyttää, että sopimus ratifioidaan Suomessa vielä tämän hallituskauden aikana. Vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuu muita naisia suurempaa syrjintää koulutuksessa ja työhönotossa. Lisäksi heillä on suurempi riski joutua sukupuoleen kohdistuvan väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn kohteeksi.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja                                             Varapuheenjohtaja

Leena Roivas                                               Eeva Peltonen       

puh 0400 680 547                                        puh 050 51 84 709


 

                                                                                                  
  

KANNANOTTO 2013

TASA-ARVO PALKKOIHIN

Naisen euro – siis keskimäärin säännöllisen työajan perusteella maksettava naisen palkka eli ansiotaso - työmarkkinoilla on nykyisin noin 83 senttiä. Ero miehiin on siis 17 % tai rahana 598 € kuukaudessa.  Samapalkkaisuusohjelmassa, joka alkoi jo vuonna 2006, maamme hallitus ja työmarkkina-keskusjärjestöt ovat sitoutuneet edistämään palkkatasa-arvoa. Vuonna 2006 palkkaero oli 19 % ja samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei enää reilussa vuodessa voida päästä.

 Naisten alhaisempaan ansiotasoon on useita syitä ja korjaustoimenpiteitä monenlaisia. Haluamme tällä kannanotolla nostaa esiin erityisesti rekrytointikäytännöt, oikeudenmukaisen työnjaon, naisten työn sisällön kehittämisen ja naisten urakehityksen tukemisen.

 

Tosiasia on, että vielä tänä päivänä nuoria naisia syrjitään rekrytointitilanteissa mahdollisten edessä olevien äitiys- ja vanhempainvapaiden vuoksi. Voitko sinä rehellisesti sanoa, ettet empisi palkata selvästikin muutaman kuukauden päästä äitiyslomalle jäävää työnhakijaa, vaikka hän olisi pätevin? Se on kuitenkin syrjintää, joka vaikutta nuorten naisten uraan ja urakehitykseen pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkien, jotka törmäävät tämänkaltaiseen ajatteluun tai toimintaan rekrytoinneissa, tulee puuttua siihen syrjintänä.

 

Varsinkin yksityissektorilla lähtöpalkka määrittelee palkkatason pitkälle tulevaisuuteen. Työnantajan tulisi määrittää uuden työntekijän palkan riippumatta sukupuolesta – tai hakijan esittämästä palkkatoiveesta. Palkkatoiveiden haitari on suuri, ja tendenssi on, että miesten toiveet ovat naisten toiveita korkeammat.  Ja sama pätee palkankorotuksiin. Naiset, olkaa rohkeita palkkapyynnöissänne, pyytäkää tarvittaessa apua oikean palkkatason määrittämiseen naisverkostoltanne!

 

Naisvaltaisten alojen palkkataso on pääsääntöisesti miesvaltaisia heikompi, mikä heijastaa yhteiskunnassa vallitsevaa käsitystä töiden arvosta – ihmisten parissa työskentelyä ei arvosteta samalla tavalla kuin tekniikan parissa työskentelyä.  Myös alojen sisällä miehet ja naiset toimivat eri tehtävissä. Naisia on vähemmän johtajina, vaikka naisten koulutustaso on lähes kaikilla aloilla noussut miesten ohi.  Rekrytointivaiheessa naiset ovat miesten rinnalla jokseenkin tasa-arvoisia, mutta mitä ylemmäs hierarkiassa mennään, sitä pienempi on naisten osuus. Naisten urakehitys pysähtyy useimmiten alempaan tai viimeistään keskijohtoon. Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisia on enää 16%. Tämä ei voi johtua siitä, että naiset eivät olisi yhtä päteviä! Syynä voivat olla lasten syntymästä johtuvat työuran katkokset ja vaikeudet perheen ja uran yhteensovittamisessa. Mutta vähintään yhtä tärkeä tekijä on kuitenkin motivaatio - ja kollegalta, esimieheltä ja kokeneemmalta työtoverilta saatu tuki ja kannustus. Jo uran alkuvaiheessa saadut isot haasteet ja niissä menestyminen edesauttavat johtajuuden kehittymistä. Naiset, älkää empikö ottaa vastaan haasteita, pyrkikää aktiivisesti etenemään urallanne ja erityisesti kannustakaa muita naisia tekemään samoin! Meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä naispotentiaaliamme !


 

 

2012

Tarvitsemme enemmän naisia osallistumaan päätöskentekoon kuntasektorilla.

ÄÄNESTÄ NAISTA !

 

PDF-tiedostoKannanotto 2012 (146 kB)

2011

NAISENERGIA VOIMAANNUTTAA        

Suomi on sijoittunut jo vuodesta 2006 lähtien kolmen parhaan maan joukkoon kansainvälisessä tasa-arvovertailussa (Global Gender Gap Index). Suomen asukkaista meitä naisia on hieman miehiä enemmän.

PDF-tiedostoKannanotto 2011 (91 kB)


2010

TASA-ARVO JA SAMAPALKKAISUUS – SANAHELINÄÄ VAI SUOMALAISEN NAISEN TODELLISUUTTA?

Suomi valikoitui taannoisessa Newsweekin elinolojen vertailussa maailman parhaaksi maaksi. Suomalaisten naisten ja tyttöjen perusturva on taattu, samoin monipuolinen ravitsemus. Meillä on myös yhtäläiset koulutus- ja terveydenhoitomahdollisuudet. Suomalaisilla naisilla on periaatteessa tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa. Silti Suomessa naisen palkka on vain noin 82% miehen palkasta, naisilla on miehiä enemmän osa- ja määräaikaisia työsuhteita ja naiset ovat vähemmistönä pörssiyhtiöiden hallituksissa ja korkeimmissa johtotehtävissä. Suomen liike- ja virkanaisten liitto ry toimii aktiivisesti todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi yhteiskunnassamme. Haastamme kaikki suomalaiset toteuttamaan yhdessä tasa-arvoa.