BPW Helsinki kannustaa nuorta tiedenaista

Yleismaailmallinen ilmiö on, että tieteen ammateissa ja yliopistohierarkian yläportailla naisia on vähän. Suomessa yliopistoprofessoreista vain reilu neljännes on naisia. Blogissaan Elina Katainen kirjoittaa, että yliopistojen uudehkot rekrytointitavat ja urapolut, ns. tenure track ja kutsumenettely, tekevät naisten syrjimisen mahdolliseksi (Tieteentekijöiden liitto 2017).
Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Päinvastoin! Oppiminen, kouluttautuminen ja karttuva tieto mahdollistavat tasa-arvon yhteiskunnassa sekä uralla etenemisen ja kriittisen valinnanvapauden yksilötasolla. Siksi on merkityksellistä, että BPW ”edistää naisten ammatillista ja yhteiskunnallista voimaantumista” (BPW Finland säännöt). BPW Helsinki puolestaan ”kannustaa ja tukee jäseniään tarjoamalla tietoa ja koulutusta”. Ammattitaidon ja -pätevyyden merkitys korostuu BPW Helsingin säännöissä. Yhtenä toteutustapana yhdistys ”pyrkii myöntämään kannustusapurahan vuorovuosin naisopiskelijalle ja naistutkijalle”. Tänä vuonna on naistutkijan vuoro!
Tutkijan valinnassa painaa myös tutkimusala. Yhdistyksemme haluaa tukea tutkimusta, joka on ajan hermolla aikamme tieteellisissä haasteissa. Siksi tämän vuotinen kannustusapuraha myönnetään ravitsemustieteen tutkijalle. Ruoka ja ravinto ovat elämän perusedellytyksiä. Ravinnon laatuun kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota terveyden ja ympäristön näkökulmasta. Ravitsemustiede vastaa kysymyksiin ravintoaineista, elintarvikkeiden koostumuksesta, erityisruokavalioista sekä ravinnon yhteyksistä terveyteen ja liikuntaan. Ravitsemustieteen keinoin vaikutetaan siihen, että ruoka, jota syömme, on turvallista, ravitsevaa, maukasta sekä tuotannon ja kulutuksen kannalta kestävää.
Tämän ajankohtaisen tieteenalan parissa työskentelee ravitsemustieteen tutkija ETM Elli Jalo. Hän valmistelee väitöskirjaansa tunnesyömisestä sekä stressin ja syömisen välisistä yhteyksistä. Tutkimuksen kohteena ovat sekä aikuiset että lapset, mikä tekee tutkimuksesta erityisen merkittävän.
Mikä yhdistää professoreja Liisa Keltikangas-Järvinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Ullamaija Kivikuru, Johanna Niemi, Leena Palotie, Kirsti Rissanen, Raija Sollamo, Leena Ukkonen? He ovat Vuoden naisia (1990–2018). He kaikki ovat oman alansa erinomaisia esimerkkejä siitä, että koulutuksella, oppimisella ja tutkimuksella on merkitystä niin yhteiskunnan kehittymisen kuin tasa-arvon kannalta.
Vielä 1800-luvun alussa naisia koulutettiin vain kotia ja seuraelämää varten. Nyt 2000-luvulla naiset kouluttautuvat työelämää varten ja edistääkseen uralla etenemistään. He ovat koulutetumpia kuin miehet. Ylioppilastutkinnon suorittaneista 58 % ja tohtorin tutkinnon suorittaneista 51 % on naisia (Tilastokeskus 2018). Siitä huolimatta naiset ovat tänäänkin tieteen marginaalissa. Tieteenalat ovat vahvasti sukupuolittuneita: Perinteisten kasvatus- ja terveystieteiden lisäksi erityisen naisvaltaisia aloja ovat psykologia ja eläintiede.
Professori Mikael Fogelholmin suositukset Elli Jalon palkitsemiseksi ovat erinomaiset. Hänen mukaansa Elli Jalon keräämä laaja tutkimusaineisto antaa ainutlaatuista tietoa tutkimuskohteestaan. Se täydentää omalta osaltaan ravitsemustieteen osastolla vuonna 2013 aloitettua kansainvälistä tutkimusta tyypin 2 diabeteksesta. Tutkijana Elli Jalo on osoittanut erityisen suurta työn hallintaa koulutuksessaan ja toimii luotettavasti sekä kaikin tavoin esimerkillisesti tutkijayhteisössään. Tämän vuoksi BPW Helsingillä on ilo ja kunnia antaa tämän vuotinen kannustusapuraha ETM Elli Jalolle!

Apuraha luovutetaan BPW Helsingin vuosikokouksessa 19.3.2020.

Artikkelin kirjoittivat BPW Helsingin sihteeri Anna-Kaisa Inkala ja jäsenrekisterin hoitaja Hilkka Kallio