BPW Helsinki: Kannustusapuraha tiedenaiselle

Helsingin liike- ja virkanaiset BPW Helsinki on myöntänyt kannustusapurahan ravitsemustieteen tutkija, ETM Elli Jalolle. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjatutkimusta syömiskäyttäytymispiirteiden, stressin ja elintapamuutosten onnistumisesta.
BPW Helsinki myöntää kannustusapurahan vuorotellen naistutkijalle ja -opiskelijalle. Tällä kertaa vuorossa oli naistutkija.
Helsingin liike- ja virkanaisten yhdistyksen, kuten muidenkin liike- ja virkanaisten yhdistysten ja valtakunnallisen liiton BPW Finlandin, tavoitteissa korostuu ammattitaidon ja -pätevyyden merkitys.
– Yhdistyksemme haluaa tukea tutkimusta ja urakehitystä ajankohtaisella alalla, ravitsemustieteessä. Ravinnon laatuun kiinnitetään nykyisin entistä enemmän huomiota sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta, sanoo BPW Helsingin puheenjohtaja, lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn.
Professori Mikael Fogelholmin mukaan Jalon väitöskirjatyö on edennyt hyvin ja hän on osoittanut erityisen suurta kypsyyttä työnsä hallinnassa. Väitöskirjaansa liittyvät tilastoanalyysit hän on oppinut nopeasti ja itsenäisesti. Hän on myös ohjannut monia kandidaatti- ja maisterivaiheen opiskelijoita. Elli Jaloa on kuvattu sosiaalisesti lahjakkaaksi ja avuliaaksi sekä työyhteisön viihtyvyyden vaalijaksi.
——-
Ravitsemustieteen tutkija Elli Jalon esitys väitöskirjatutkimuksesta
Helsingin liike- ja virkanaisten yhdistykselle 20.10.2020
Syömiskäyttäytymispiirteet, stressi ja elintapamuutosten onnistuminen
ETM, tohtorikoulutettava Elli Jalo, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Ohjaajat: dosentti Hanna Konttinen ja professori Mikael Fogelholm
Nykyään tiedetään jo varsin hyvin, millaisella ruokavaliolla voidaan ehkäistä lihavuutta sekä edistää terveyttä. Elintapamuutoksiin, ruokavaliomuutokset mukaan luettuna, tähtäävillä interventioilla voidaankin hoitaa ylipainoa. Valitettavasti interventioiden aikana saavutetut tulokset ovat harvoin pysyviä, sillä tehdyt muutokset pyrkivät palautumaan ajan myötä lähtötilanteeseen.
Interventioiden onnistumista voidaan selittää syömiskäyttäytymiseen liittyvillä piirteillä ja niiden muutoksilla intervention aikana. Aikaisemmissa tutkimuksissa syömisen tietoisen rajoittamisen kasvamisen ja syömisen hallitsemattomuuden vähenemisen on havaittu olevan yhteydessä suurempiin painonpudotustuloksiin. Tehokkaampien interventioiden suunnitteluun tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, mitkä tekijät ennustavat syömiskäyttäytymispiirteiden muutoksia ja näiden muutosten ylläpitoa. Myös tieto syömiskäyttäytymispiirteiden yhteydestä elintapamuutoksiin on toistaiseksi vähäistä. Väitöstutkimukseni tavoitteena on tuottaa tätä tietoa.
Käytän tutkimuksessani aineistoa kansainvälisestä PREVIEW-interventiotutkimuksesta (http://preview.ning.com/), jossa tutkittiin kahden proteiini- ja hiilihydraattimäärältään erilaisen ruokavalion ja kahden rasitustasoiltaan erilaisen liikuntaohjelman vaikutusta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja painonhallinnassa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2013-2018 ja siihen osallistui 2223 henkilöä kahdeksasta eri maasta (Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Suomi, Tanska, Australia ja Uusi-Seelanti). Osallistujat olivat lähtötilanteessa ylipainoisia ja heillä oli kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski. Kolmen vuoden interventio koostui kahdeksan viikon niukkaenergisestä laihdutusvaiheesta ja sen jälkeisestä painonhallintajaksosta. Tutkimuksen päätulokset on juuri julkaistu (https://dom-pubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/dom.14219) ja niiden mukaan ruokavalioiden ja liikuntaohjelmien välillä ei ollut eroa tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuudessa.
Väitöstutkimuksessani tarkastelen, eroavatko syömiskäyttäytymispiirteiden muutokset tutkimusruokavalioiden välillä, ja selittääkö koettu stressi havaittuja muutoksia syömiskäyttäytymispiirteissä. Runsaan proteiinin saannin on esitetty olevan yhteydessä suurempaan kylläisyyden tunteeseen. Näin ollen runsasproteiininen ruokavalio voisi vähentää alttiutta nälän tunteelle ja sitä kautta vähentää syömisen hallitsemattomuutta. Mahdollisesti myös syömisen tietoisen rajoittamisen tarve pienenisi tässä tapauksessa. Alustavien tuloksien perusteella ruokavalioryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroa syömiskäyttäytymispiirteiden muutoksissa. Myöskään lähtötilanteen koettu stressi ei ennustanut näitä muutoksia.
Kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa, suurempi syömisen tietoinen rajoittaminen ja pienempi syömisen hallitsemattomuus olivat PREVIEW-tutkimuksessa yhteydessä parempaan painonhallintaan. Osallistujilla, jotka ylläpitivät laihdutusjakson aikaisen painonpudotustuloksen kolmen vuoden seurannan ajan, syömisen tietoinen rajoittaminen kasvoi ja syömisen hallitsemattomuus pieneni painonhallintavaiheen alussa enemmän kuin osallistujilla, joilla paino nousi seurannan aikana vähintään takaisin lähtöpainoonsa. Lisäksi näillä onnistuneilla ylläpitäjillä muutokset syömiskäyttäytymispiirteissä säilyivät seurannan loppuun saakka. Tutkimukseni seuraavassa vaiheessa tarkoitukseni on selvittää, ennustavatko syömiskäyttäytymispiirteiden muutokset ja niiden ylläpito tutkimuksen ruokavaliotavoitteiden saavuttamista.

Lisätietoja
• Ravitsemustieteen tutkija Elli Jalo, 050 404 6550
• BPW Helsingin puheenjohtaja Riitta Rönn, 050 405 9028
• BPW Helsingin viestintävastaava Eija Åback, 040 537 1822