Ehdotus BPW Finlandin yhteiskuntasitoumukseksi

BPW juhlaseminaarin Naiset suunnannäyttäjinä kestävän kehityksen edistämisessä -teeman taustoitusta ja konkretisointia

 

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävä kehitys kattaa ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen sekä taloudellisen ulottuvuuden.

Myös Suomen kestävän kehityksen toiminnassa toteutetaan maailmanlaajuisia kestävän kehityksen tavoitteita. Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, josta käytetään nimeä Agenda2030.  Se sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Näistä 17 tavoitteesta tavoite numero 5 on sukupuolten tasa-arvo. Joten em. tavoite kohdistuu liike- ja virkanaisten tavoitteiden ytimeen. Lisäksi myös monilla muilla Agenda 2030:n tavoitteilla on yhtymäkohtia liike- ja virkanaisten toiminnan tavoitteisiin. Muut agenda 2030:n tavoitteet ovat: 1. Ei köyhyyttä 2. Ei nälkää 3. Terveyttä ja hyvinvointia 4. Hyvä koulutus  6. Puhdas vesi ja sanitaatio 7. edullista ja puhdasta energiaa 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua 9. Kestävää teollisuutta , innovaatioita ja infrastruktuureja 10. Eriarvoisuuden vähentäminen 11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt 12. Vastuullista kuluttamista 13. Ilmastotekoja 14. Vedenalainen elämä 15. Maanpäällinen elämä 16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta ja 17. Yhteistyö ja kumppanuus.

Pääministeri johtaa kansallista koordinaatiota

Suomessa kestävän kehityksen Agenda 2030 kansallista yhteistyötä koordinoi valtioneuvoston kanslia. Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtajana on toiminut jo useamman vaalikauden ajan pääministeri. Toimikunta on todella laajapohjainen, sillä mukana on mm. laaja kirjo järjestöjä, puolueita ja viranomaisia.

Suomen kestävän kehityksen toiminta on saanut tunnistusta myös kansainvälisellä tasolla. Vastikään Suomi sijoittui ykköseksi YK:n ja Bertelmanns -säätiön vuosittain toteuttamassa kestävän kehityksen maavertailussa. Vertailun mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen, energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon. Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutus -ja tuotantotapojen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen.

Suomi seuraa Agenda 2030:n toteutumista indikaattoreiden avulla ja raportoi YK:lle säännöllisesti muiden maiden tavoin sen toteutumisesta. Suomen tuoreimmassa vuoden 2020 raportissa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi nostetaan esille:

Finland must

  • prepare a gender equality strategy for foreign policy that covers the entire state administration and allocate relevant resources for it
  • increase development cooperation funds so that women’s rights can be sufficiently promoted globally and ensure that 85 per cent of new projects promote gender equality as the primary target or as a significant secondary target
  • address structural intersectional discrimination, safeguard the rights of women in a precarious situation
  • promote equality at work through pay transparency and equal pay, and with regard to pregnancy discrimination and family leaves
  • introduce gender impact assessment and gender-aware budgeting as permanent features of state and municipal administration
  • implement the Istanbul Convention in full; violence against women is Finland’s most extensive human rights issue.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset

Kestävän kehityksen edistäminen koskee kaikkia toimialoja ja jokainen henkilö, yritys, yhdistys, virasto ja muu toimija voi omalla toiminnallaan ja arkipäivän valinnoilla edistää kestävää kehitystä.

Muutama vuosi sitten syntyi kestävän kehityksen toimikunnassa ehdotus kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksista. Sen mukaisesti mikä tahansa taho voi tehdä oman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksensa, joka julkistettaisiin. Monet toimijatahot ryhtyivät valmistelemaan omia  kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia. Mm. koulut, kunnat ja järjestöt ja virastot ovat tehneet omaan toimintaansa liittyviä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia. Toimikunta seuraa sitoumusten antamista. Annetut sitoumukset saavat myös kansallista ja kansainvälistä julkisuutta kestävän kehityksen toiminnan seurannassa ja raportoinnissa. Suomessa sitoumuksia on jo annettu yli 2000 yhteiskunnan eri aloilta. Lisätietoa löytyy:  sitoumus2050.fi  -sivustolta.

Yhteiskuntasitoumukset voivat edistää kestävää kehitystä konkreettisella tavalla ja tuoda hyvää mainetta sitoumusten antajille ja osoittaa että sitoumuksen antajat ovat kestävän kehityksen edelläkävijöiden joukossa.

Joitain esimerkkejä kestävän kehityksen sitoumuksista: Marttaliitto kestävämpi karderoobi ja muovisitoumus, Suomen YK-nuoret painottavat tavoitetta sukupuolten tasa-arvosta, Espoon nuorkauppakamari matkoista aiheutuvan hiilijalanjäljen vähentäminen, Helsingin keskuspuiston nuorkauppakamari rohkaisee jäseniä elämäntavan tarkasteluun, Kepa ry edistää ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä, Kuluttajaliitto ruokahävikin vähentäminen, Suomen yrittäjät välittävät yrittäjille tietoa kestävän kasvun osa-alueilta.

Ehdotus BPW Finlandin yhteiskuntasitoumukseksi

Juhlaseminaarin yhteydessä julkistettava BPW Finlandin kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus voisi olla esim:

  1. Parannetaan jäsenistön tietämystä oman toiminnan kestävyydestä (mm. kulukseen ja tuotteisiin liittyen)

Mittarit: seminaarit, webinaarit, kirjoitukset jäsentiedotteissa

  1. Vaikutetaan kansainvälisellä, valtakunnallisella ja paikallisella tasolla yhteistyössä muiden kestävää kehitystä edistävien tahojen kanssa sukupuolten tasa-arvoa koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden kuten samapalkkaisuutta, palkkauksen läpinäkyvyyttä ja perhevapaajärjestelmän kehittämistä koskevien tavoitteiden toteuttamiseen

Mittarit: Aktiivinen toiminta kansainvälisissä, kansallisissa ja paikallisissa  verkostoissa.

 

Oma yhteiskuntasitoumuksemme heijastuisi sitten tulevien vuosien liiton ja jäsenyhdistysten toimintasuunnitelmiin ja käytännön toimintaan.