Laura Rötkin: Esimiestyössä ratkaisevaa on ihmisten kohtaaminen

Laura Rötkin

Syksyn kolistellessa ovella lomakauden jälkeisen arjen rutiinit hakeutuvat uomiinsa. Työpaikka – niin sanottu sorvin ääri – kutsuu takaisin. Se, millä mielin aamuisin tartumme työpaikan ovenkahvaan, riippuu monista asioista, kuten tekemämme työn mielekkyydestä, oppimis- ja kehittymismahdollisuuksista sekä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Erityisen suurta merkitystä on sillä, millaista esimiestyötä saamme osaksemme.

Huono esimies on yleisin syy työpaikan vaihdolle. Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti ja sitä koskevaa kirjallisuutta ja tutkimuksia on julkaistu vinot pinot. Miksi maailma ei näiltä osin kuitenkaan ole valmis?

Pohdin esimiestyötä ja sen haasteita pitkään ja tein yhden merkittävän havainnon: Esimiestyöhön kohdistetussa kritiikissä ja negatiivisissa esimieskokemuksissa on lähes poikkeuksetta kyse ihmissuhdetaidoista, ei siis varsinaisesti johtamistaidoista. Suurimmat harmituksen aiheet liittyvät arkisiin tilanteisiin ja tapahtumiin, joissa strategiakalvot ja liiketoimintasuunnitelmat loistavat poissaolollaan. Siis tilanteisiin, joissa ratkaisevaa on, miten ihminen kohtaa ihmisen, ei esimies alaisen.

Halusin kirjoittaa kirjan, joka avaa tekemääni havaintoa ja sen problematiikkaa mahdollisimman kouriintuntuvasti. Syntyi  Terveisiä pomolle (Talentum, 2015), joka kertoo esimiestyöstä alaisten näkökulmasta. Miltä alaisista näyttävät ja tuntuvat erilaiset esimiestyön tilanteet työsuhteen elinkaaren eri vaiheissa?

Haluan jakaa kanssanne kahdeksan keskeistä terveistäni esimiehille ja sellaisiksi aikoville:

1)  Kirkasta itsellesi, miksi olet esimies tai haluat sellaiseksi. Onko ajurinasi raha tai halu edetä uralla? Vai ryhdyitkö esimieheksi tehtävän todellisen sisällön ja luonteen vuoksi? Ole itsellesi rehellinen. Esimieheksi ryhtyminen rahan takia on harvoin kestävä ratkaisu. Oletko aidosti tiedostanut, että esimiehen menestys syntyy alaisten menestyksen tuloksena? Sen syvintä olemusta on epäitsekäs yhteisen edun tavoittelu ja organisaation päämäärien edistäminen.

2)  Konkretisoi itsellesi, mitä esimiestyö tarkoittaa. Mitkä ovat vastuusi, mitkä valtuutesi?

Mitä esimiesrooli tarkoittaa työtehtävinä ja työpäivien sisältönä? Olitpa sitten kokenut esimies tai vasta-alkaja, on välillä hyvä palauttaa mieleen, mitä esimiestyö on

käytännössä. Haasta organisaatiosi johto ja henkilöstöhallinto kirkastamaan ja kuvaamaan esimiestyön tarkoitus, tavoite ja keskeiset työtehtävät. Heillekin voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon hyvä esimiestyö vaatii aikaa.

3)  Käy alaistesi kanssa avoin keskustelu siitä, mitä esimiestyö tarkoittaa sinulle ja heille.

Esimiestyö ei ole yksiselitteistä tai itsestään selvää. Jokaisella on siitä oma käsityksensä ja siten myös odotuksensa sitä kohtaan. Jakamalla ajatuksia ymmärrätte paremmin toistenne näkökulmia ja hallitsette odotuksia.

4)  Keskity esimiestyön erikoistilanteisiin, kuten rekrytointeihin tai irtisanomisiin. Nosta ne prioriteettilistasi kärkeen ja varmista, että sinulla on niiden hoitamiseen aikaa, osaamista ja resursseja sekä tarvittavaa tukea. Virherekrytointi maksaa pitkän pennin ja huonosti hoidettu irtisanominen lyö syvän loven työnantajakuvaan kauaskantoisin seurauksin.

5)  Välitä alaistesi suorituksesta. Suorituksen johtamista ei ole tavoitteiden asettaminen ja saavutettujen tulosten arviointi. Ratkaisevinta on se, mitä tapahtuu tavoitteiden asettamisen ja tulosten arvioinnin välissä. Parhaimmillaan esimies johtaa suoritusta osana jokapäiväistä kanssakäymistä tukien, tsempaten, kannustaen ja mahdollistaen vilpittömänä halunaan saada jokainen alaisensa onnistumaan ja menestymään.

6)  Puutu alisuoriutumiseen heti sen ilmetessä. Lähesty asiaa moitteiden sijaan positiivisesta lähtökohdasta: ”Haluan auttaa sinua onnistumaan”. Perustele palaute – sekä positiivinen että rakentava. Konkretisoi käytännön esimerkin kautta, miksi jokin asia oli erityisen hyvä tai miksi siinä olisi vielä parantamisen varaa. ”Ihan kivasti meni” tai ”tuossa voisit vielä parantaa” ei osu eikä uppoa, koska se ei paljasta, mikä antoi palautteenannolle aihetta. Hyvä teko on helpompi toistaa kun tietää, mikä se oli.

7)  Palkitse viisaasti. Raha on huono motivaattori, mutta toimii viestinnän tehostajana. Se auttaa korostamaan informaatiotulvan keskellä asioita, joita tulisi priorisoida organisaation menestymisen kannalta. Motivaation kannalta tehokkainta palkitsemista on aineeton palkitseminen sekä odottamattomat, spontaanit kiitoksenosoitukset hyvin tehdystä työstä. Tuhatlappusten sijaan suuremman positiivisen tunnereaktion tuottaa odottamaton kiitos.

8)  Kohtaa ihmiset ihmisinä – asematasoista ja valta-asetelmista irrotettuina yksilöinä.

Molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus ovat toimivan esimies-alaissuhteen kulmakiviä.

Menestyksekästä syksyä, Laura Rötkin
KTM, esikoiskirjailija