Ujot ja introvertit, Liisa Keltinkangas-Järvinen

https://hopeasurffari.blogspot.com/Näinä Korona-aikoina yksi sun toinen meistä on pysytellyt enimmäkseen kotonaan ja rajoittanut fyysiset sosiaaliset kontaktinsa minimiin.

Luin vähän aikaa sitten jutun, jossa kerrottiin, että tämä aika on introverteille, itsekseen viihtyville suomalaisille helpompaa kuin ekstroverteille etelämaalaisille. Mene ja tiedä?

Heti kohta ym. jutun jälkeen sain kirjastosta varaamani kirjan. Se oli psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen viime vuonna ilmestynyt kirja Ujot ja introvertit. 

Olen aikaisemminkin lukenut monia Keltikangas-Järvisen kirjoja. Hän kirjoittaa selkeästi ja osaa selittää akateemista tutkimustakin niin ymmärrettävästi, että lukija voi halutessaan hyödyntää tutkimustuloksia vaikka omassa elämässään.

Ujot ja introvertit

Nyt lukemani kirjan aiheena olivat siis ujot ja introvertit, joita vertailtiin rohkeisiin ja ekstrovertteihin ihmiselämän eri aikoina, lapsuudesta aikuisuuteen.

Tämä uusi kirjakaan ei pettänyt odotuksiani. Se oli hyvin kirjoitettu ja se sai ainakin minut taas kerran ihmettelemään, miksi jotkut persoonallisuudenpiirteet nostetaan muita paremmiksi, vaikka tieteellinen tutkimus on nimenomaan osoittanut, että näin ei ainakaan yksiselitteisesti ole. Olisiko jo aika tuulettaa näitä totuuksia?

Ujous, introversio ja ekstroversio ovat synnynnäisiä temperamenttipiirteitä. Noin 25 % länsimaisista ihmisistä täyttää ujouden tuntomerkit.

Nykykäsitys introversiosta ja ekstroversiosta perustuu Hans Eysenckin persoonallisuusteoriaan. Sen mukaan ekstroversio on jatkumo, jonka toista päätä kutsutaan ekstroversioksi ja toista päätä introversioksi.

Introversio-nimistä itsenäistä ominaisuutta tai kategoriaa ei tässä teoriassa ole. Ihmisiä ei siis saisi jakaa kahteen eri ryhmään, introvertteihin ja ekstrovertteihin, sillä kyseessä on jatkumo. Ihminen asettuu tällä jatkumolla johonkin kohtaan. Valtaosa meistä on jotain intro- ja ekstrovertin väliltä. Monet ovat ambivertteja, lähellä keskiarvoa. Ääripäihin sijoittuu hyvin vähän ihmisiä.

Ujoudessa ja introversiossa on päällekkäisyyttä, vaikka ne ovat eri asioita. Ihminen voi olla introvertti olematta ujo ja päinvastoin. Introversioon eivät sovi ujouden määritelmät: sosiaalinen pelko ja krooninen tietoisuus itsestä. Introversio on yhteydessä ihmisen sisäiseen viritystilaan, joka hakee tasapainoa ja vaatii introverttia välttämään liiallista stimulaatiota.

Ujouteen ja introversioon liittyy paljon positiivisia asioita, joita ihmisten ja työnantajien kannattaisi oppia ymmärtämään ja hyödyntämään. Ujo ei ole poikkeava eikä introvertti huono ihminen. Maailma tarvitsee monenlaisia ihmisiä.

Länsimaissa ihaillaan kuitenkin edelleen ekstroverttejä ja rohkeita ihmisiä. Ujoja ihmisiä vaaditaan muuttumaan ja opettelemaan pois ujoudestaan. Tämä trendi näkyy nykyään myös Kiinassa, vaikka ujoutta on siellä arvostettu huomattavasti kauemmin kuin länsimaissa, näihin päiviin asti.

Sosiaaliset ekstrovertit ja luuloteltu merkitys

Miksi monet työnantajat etsivät edelleen sosiaalisia ekstroverttejä?  Ekstroversion merkitys rekrytoinneissa on selvästi suurempi kuin mitä tutkimustulokset antaisivat olettaa.

Vastaus lienee tässä: Nykykulttuuri on antanut ekstroversiolle voimakkaan face-validiteetin eli luulotellun merkityksen. Ekstroversioon liitetään asioita, jotka eivät oikeasti liity siihen. Kyseessä on positiivisuusharha.

Työelämässäkin ekstroverttien ajatellaan pärjäävän paremmin, vaikka ekstroversiolla ei tällaista ennustearvoa todellisuudessa olekaan.

On hyvä muistaa, että sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot eivät ole sama asia. Sosiaalinen ihminen haluaa olla muiden kanssa, kun taas hyvät sosiaaliset taidot omaavalla ihmisellä on kyky olla muiden kanssa. Näin hän myös saavuttaa omat tavoitteensa. Työnantajien kannattaisi rekrytoida ihmisiä, joilla on hyvä sosiaaliset taidot. Pelkkä sosiaalisuus ei ennusta työssä pärjäämistä juuri mitenkään.

Työssä tarvitaan osaamista ja ammattitaitoa, joiden pohjana on useimmiten koulutus ja kognitiiviset kyvyt. Harva pärjää pelkällä persoonallisuudellaan, vaikka nykyään moni työnantaja kertoo rekrytointi-ilmoituksessaan etsivänsä hyviä tyyppejä. 

Lue enemmän, luulet vähemmän

Luettuani tämän kirjan voin jälleen kerran yhtyä sanontaan: Lue enemmän, luulet vähemmän.
Suosittelen kirjaa lämpimästi!

Ritva Kattelus

https://hopeasurffari.blogspot.com/

PS. Muita hyviä kirjoja löydät blogini yläosasta kohdasta Kirjat.