Unna Lehtipuu: Sijoita kuin nainen niin onnistut

Unna Lehtipuu

”Ovatko miespuoliset pankkiirit kuin ovuloivia naisia”, kysyi ruotsalainen toimittaja-kirjailija Katrine Marcal kommentoidessaan tutkimusta, jonka mukaan naiset ottavat yhtä paljon riskejä kuin miehet, mutta ainoastaan silloin kun ovat kuukautiskiertonsa puolivälissä.

Sijoittajina naiset ovat osoittaneet kyntensä. Naisten sijoitukset tuottavat enemmän rahaa ja naisjohtoisten yritysten tuotot ovat miesjohtoisten yritysten tuottoja suurempia. Kun syitä tähän on etsitty, niitä on myös löydetty. Naiset ovat sijoittajina miehiä keskimäärin harkitsevampia ja pitkäjänteisempiä, mikä kasvattaa tuottoja. Nainen tekee sijoittajana yleensä paremman analyysin ja taustaselvityksen yrityksestä, markkinoista, yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnista ja osuu siksi paremmin maaliin. Nainen sijoittaa yritykseen ja ihmisiin, kun mies sijoittaa osakkeeseen. Naisten tiukempi sijoittajamoraali auttaa myös paremmin pysymään erossa ketkuilevista sisäpiirikaupoista.

Nainen haistaa rahan, mutta välttää kiiman.

Silti naisen euro on edelleen 80 senttiä. Jos olet nainen, sinulle kuuluisi siis 20 prosentin alennus kaupan kassalla. Tilannetta ei helpota se, että naisen tuottamasta arvosta syntyy myös paljon niin sanotussa toisessa taloudessa, joka perinteisesti on ollut naisen valtakuntaa ja siksi näkymätöntä työtä.

Kanadassa tilastotieteilijät tarttuivat laskimeen ja yrittivät mitata arvoa ei-maksetulle työlle. Sille, jota kodit tekevät mahdollistaakseen yhteiskunnan kukoistuksen, kuten imetyksen ja vaipanvaihdon, makaronilaatikon tekemisen, pyykkäämisen, kuljetuksen, lumenluomisen, teinien taltuttamisen – eli kotityön ja hoivatyön. Mittarina käytettiin sitä, paljonko maksaisi – tai paljonko tienaisi – jos tuolla työllä olisi hintalappu. Näin laskettuna työn arvo nousi jopa 30-41 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Naisen raha-elämään vaikuttaa paljolti se, millaisen rahakäsikirjoituksen hän on lapsuudestaan perinyt.

Ennen isäni tapaamista 60-luvulla äitini oli jo ehtinyt opiskella terveydenhoidon alan ammattiin, elää itsellistä elämää ja ostaa tienesteillään oman auton, hohtavan valkoisen Anglian. Vanhoissa jo haalistuneissa kuvissa äitini hymyilee autonsa vieressä kukkamekossaan tai on piknikillä nurmikolla työkaveriensa kanssa, auto taka-alalla. Angliasta – ja se on totisesti kaunis auto! – tuli pienen tytön mielessäni symboli itsenäiselle ja taloudellisesti pärjäävälle naiselle. Kuin moderni versio valkeasta ratsukosta prinsseineen.

Sinunkin historiastasi löytyy “anglioita”. Kun katsot naisena (tai miehenä) sukupolviketjuasi taaksepäin, pohdi millaisia esimerkkejä ja roolimalleja äitisi, isoäitisi ja muut naispuoliset (tai miespuoliset) sukulaiset ja naapurit ovat olleet raha-asioissa. Onko sinua kohdeltu raha-asioissa eri tavalla sukupuolesi takia?

Naisen itsetuntoa voi hivellä se tieto, että rahalla on jumalalliset ja naiselliset juuret. Sana ”raha” juontuu latinan termistä ”moneta”, joka roomalaisessa mytologiassa oli kahden jumalattaren nimi. Juno Monetan tehtävänä oli vartioida Rooman imperiumin varallisuutta, ja kolikoita painettiin hänen temppelissään. Monilla kielillä sanat kolikko tai raha kantavat yhä kaikuja jumalattaren nimestä – money, moneda, moneta. Huhuilet siis yhä häntä nimellä puhuessasi rahasta. On oikeastaan erikoista, että patriarkaalisessa, miesten hallitsemassa Roomassa juuri naispuolinen jumalatar oli asetettu finanssiasioiden johtoon. Mutta mihin ihmeeseen nainen sieltä katosi?

—-

Timanttipesulan pitäjä Unna Lehtipuu etsii vastausta kysymykseen, mihin elämän tärkeimmät pääomat, eli raha, aika ja talentti kannattaa sijoittaa.
Lehtipuu on Viestintätoimisto Framilla Finlandin toimitusjohtaja ja partneri sekä tietokirjailija, joka on työskennellyt merkitystalouden, viestinnän ja varainhankinnan parissa. Toisenlainen sijoitusopas ja työkirja ”Timanttipesula – sijoita elämä fiksusti” ilmestyi syyskuussa 2016 Talentumin kustantamana.

Timanttipesula-blogi: unnalehtipuu.com