Vuosikokouksen kannanotto; Taloudellinen kynnys poistettava gynekologisesta terveydenhoidosta

Taloudellinen kynnys poistettava gynekologisesta terveydenhoidosta

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason ja erityistason palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille tammikuun alusta 2023.

Järjestönä katsomme, että hyvinvointialueiden palvelujen suunnittelussa tulee huomioida gynekologisten palvelujen riittävä saatavuus niin että kaikilla naisilla on mahdollisuus tarvitsemaansa seurantaan, tutkimuksiin ja hoitoon.

Puolet Suomen väestöstä tarvitsee elämänsä aikana terveyspalvelua, jonka saavutettavuus on riippuvainen palvelua tarvitsevan henkilön varallisuudesta. Kyse on gynekologisesta terveydenhoidosta, joka on pitkälti yksityisen terveydenhoidon varassa Suomessa. Gynekologisen terveydenhoidon osaamisen keskittyminen voimakkaasti yksityiselle sektorille estää käytännössä monia naisia pääsemästä erityisesti ennaltaehkäisevän hoidon piiriin.

Gynekologisten terveyspalveluiden heikko saavutettavuus seuraa naisia eri ikävaiheesta toiseen. Opiskelijaterveydenhoidossa gynekologiset terveydenhuollon palvelut rajautuvat yleislääkäri tasolle. Ongelman täytyy olla akuutti, jotta opiskelija ohjataan erikoissairaanhoitoon. Työelämässä työterveyshoito ei monestikaan kata naistentauteihin ja seksuaaliterveyteen liittyviä terveyspalveluja. Työelämän ulkopuolella ja eläkkeellä olevat naiset kohtaavat käytännössä taloudellisia esteitä hoitoon hakeutumisessa, kun julkinen terveydenhoito ei kykene tarjoamaan gynekologista hoitoa tarvittavassa määrin.

Hallituksen päätös leikata yksityisestä terveydenhoidosta saatavan Kela-korvauksen määrää on lyhytnäköistä ja kohdistuu erityisesti naisiin, koska gynekologisten terveyspalveluiden saatavuus on kattavinta yksityisten terveydenhuollon piirissä.

Naiset maksavat terveydellään gynekologisten palveluiden huonosta saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Gynekologisen terveydenhoidon eteen muodostunut taloudellinen kynnys uusintaa terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa havaittua seksististä ajattelua[1], jonka mukaan naisten kivut eivät ole vakavia ja ne kyseenalaistetaan useammin kuin miesten kokema kipu.

Gynekologiset terveyspalvelut ovat naisille heidän sukupuolestaan johtuvia välttämättömiä palveluita, jotka eivät ole Suomessa tällä hetkellä kaikkien niitä tarvitsevien naisten saavutettavissa tasa-arvoisesti. Suomi ei voi väittää olevansa edelläkävijä tasa-arvoasioissa niin kauan kun se laiminlyö, käytännön saavutettavuuden varmistamisen, puolelle väestöstään tärkeän terveydenhuollon järjestämisessä.

Lisätietoja:

Anneli Luoma-Kuikka

puheenjohtaja

president@bpw-finland.fi

 

BPW Finland edistää naisten asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja työelämässä

[1] Hoffmann, D. E., and A. J. Tarzian. “The Girl Who Cried Pain: A Bias against Women in the Treatment of Pain.” The Journal of Law, Medicine & Ethics: A Journal of the American Society of Law, Medicine & Ethics 29, no. 1 (Spring 2001): 13–27 ja Calderone, Karen L. “The Influence of Gender on the Frequency of Pain and Sedative Medication Administered to Postoperative Patients.” Sex Roles 23, no. 11 (1990): 713–25.