BPW Finland – Eri aloilla työskentelevien naisten verkosto

Naisten yrittäjyystaitoja vahvistavan koulutuksen kehittäminen

BPW European Conference 2025, Malta BREAKING BARRIERS: Drive Your Own Success!

Työpaja: Entrepreneurship (Education) as a Key Driver of Working Life Change, Anne Gustafsson-Pesonen ja Jenni Valta

Työpajan keskeinen tavoite oli pohtia, miten koulutusta voidaan kehittää niin, että naisten yrittäjyystaidot, yrittäjämäiset valmiudet ja liiketoimintaosaaminen vahvistuvat. Luento-osuudessa korostettiin yrittäjyyden laaja-alaista ymmärrystä sekä opettajien/kouluttajien tai mentorien roolia yrittäjyyden tukemisessa.

Useissa tutkimuksissa on korostettu, että yrittäjyyskoulutuksella on merkitystä työelämän muutosten läpiviennissä. Yhteiskuntamme etsii laajasti ratkaisuja ihmisten yrittäjähenkisen ajattelutavan, asenteen, taitojen ja käyttäytymisen kehittämiseksi osa-aikatyön ja itsensä työllistämisen yleistyessä. Yksi mahdollinen ratkaisu on yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen ja parantaminen koulutusjärjestelmässämme.

Työpaja naisille suunnatun yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseksi

Työpaja koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa keskityttiin yrittäjyyskoulutuksen teoreettisiin perusteisiin. Teoriaosuudessa tarkasteltiin erityisesti yrittäjyyspedagogiikan kehittämistä kolmen pääteeman kautta: miten vaikuttaa yrittäjyyskoulutuksen pedagogisin keinoin yrittäjyyskäyttäytymiseen, voiko oppijan yrittäjyysominaisuuksiin vaikuttaa ja miten yrittäjyystaitoja voidaan kehittää. Toisessa osassa keskityttiin learning cafe-menetelmää hyödyntäen etsimään vastauksia kysymykseen: ”Millaisella yrittäjyyskoulutuksella voidaan tukea eri-ikäisten naisten ura- ja yrittäjyyskehitystä”.

Kehittämisajatuksia naisille suunnattuun yrittäjyyskoulutukseen

Työpajassa nousi esiin, että naisten urakehitystä ja yrittäjyysvalmiuksia tukevaa koulutusta voisi vahvistaa mm. kehittämällä helposti saavutettavia, ml. verkon yli tuotettavaa, mentorointia ja sparrausta yrittäjyyteen. Lisäksi nostettiin esille, että verkostoitumismahdollisuuksia tulisi olla ja niissä tulisi käydä läpi käytännönläheisiä harjoituksia ja yritysesimerkkejä. Työpajan keskustelussa tunnistettiin myös, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulisi pyrkiä vähentämään tyttöjen ennakkoluuloja yrittäjyyttä kohtaan sekä tukea tyttöjen yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa.

Työpajasta nousseita suosituksia naisten yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen

1. Kehitettävä helposti saavutettavia mentorointi‑ ja sparrauspalveluja

• Matalan kynnyksen mentorointia verkossa

• Henkilökohtainen sparraus yrittäjyyden alkuvaiheisiin

2. Mahdollistettava käytännönläheistä verkostoitumista

• Naisille suunnattuja verkostoitumistilaisuuksia

• Case-esimerkkejä, harjoituksia ja roolimallien tarinoita

3. Vähennettävä yrittäjyyteen liittyviä ennakkoluuloja jo varhaisessa vaiheessa

• Yrittäjämäiseen ajatteluun tukea jo varhaiskasvatuksesta alkaen

• Tyttöjen yrittäjyysstereotypioiden purkaminen ja toimijuuden vahvistaminen

4. Rakennettava “yhden luukun” tietokanava naisyrittäjyyteen

• Keskeiset verkostot, koulutukset ja tukipalvelut

• Tietoa mm. taloudesta, viestinnästä, somesta ja itseluottamuksesta

5. Luotava yhteinen alusta tiedon ja osaamisen jakamiseen

• Yhteisö, jossa naisyrittäjät, yrittäjäksi lähdössä olevat, voivat oppia toisiltaan ja jakaa vinkkejä

• Kokemusten vaihto ja vertaisoppiminen

Laaja-alaisesta yrittäjyyskasvatuksesta boostia yhteiskunnalliseen tasa-arvoon

Yhteiskuntamme ja työelämämme on jatkuvien muutosten kohteena. Pätkätyöt, osa-aikatyöt, töiden projektoituminen ja uudet työnteon ja yrittäjyyden yhdistämisen mallit ovat arkea. On pitkään etsitty ratkaisuja yrittäjähenkisemmän ajattelutavan, asenteiden, taitojen ja yrittäjäkäyttäytymisen lisäämiseen. Ratkaisuksi on tarjottu laaja-alaisen yrittäjyyskasvatuksen osaamisen ja pedagogisten ratkaisujen sisällyttämistä kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmiin. (1)

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yrittäjämäisen ajattelutavan vahvistaminen luo perustan yrittäjämäiselle asenteelle ja vaikuttaa yrittäjämäiseen käyttäytymiseen työelämässä ja elämässä yleisesti. Tavoitteena ei ole, että
kaikki perustavat omia yrityksiään, niitä kuuluisia start upeja, vaan, että kaikki saavat valmiuksia toimia yrittäjämäisesti muuttuvassa ja epävarmemmassa työelämässä. Tavoitteeksi on asetettu, että kaikki oppijat ikään, sukupuoleen, etniseen tai muuhun taustaan liittyen pärjäävät työelämässä ja elämässä yleensä. (1)

Tutkimukset osoittavat myös, että edelleen asenteet kouluissa eri asteilla yrittäjyyttä kohtaan ovat este laaja-alaisen yrittäjyyden integroimiseen opetukseen ja koulutukseen. Edelleen on vallalla käsitys, jonka mukaan vain
yrittäjäksi lähteminen – start up - olisi koulutuksen onnistumista mittaava mittari. Laaja-alaisen yrittäjyyden näkökulmasta onnistumista mittaavana mittarina toimii kuitenkin se, että oppijat pärjäävät elämässä, työssä ja näkevät potentiaalisia vaihtoehtoja epävarmoissakin elämän tilanteissa. (1)

Huolestuttavana tämän päivän ilmiönä joudumme toteamaan, että erilaiset leikkaukset kohdistuvat myös eri asteiden koulutukseen. Eräs koulutuksen leikkausten kohde on ollut opettajien täydennyskoulutuksen rahoituksen leikkaaminen, joka pelkästään yksittäisenä leikkauksena vaarantaa opettajan ja sitä kautta opetuksen jatkuvan kehittämisen perustutkintojen jälkeen. Leikkaukset vaarantavat myös laaja-alaisen yrittäjyyden
kehittämisen eri kouluasteilla. Opettajien peruskoulutuksessa ei juurikaan ole mukana yrittäjyysilmiön laaja-alaisen ymmärryksen lisäämiseen tähtääviä opintoja, joten pätevilläkään opettajilla ei ole mahdollisuuksia
integroida yrittäjyyttä osaksi opetustaan. Tätä vajetta on tähän saakka paikattu OPH
täydennyskoulutusrahoituksen avulla, mutta nyt tuo tie on tukittu. Tehty opettajien täydennyskoulutuksen leikkaaminen vaarantaa paitsi laaja-alaisen yrittäjyyden integroimisen ja kehittämisen opetukseen, myös muun
opettajien jatkuvan täydennyskouluttautumisen mahdollisuuden. Kunnilla ei todennäköisesti ole, siinä mittakaavassa kuin tarve olisi, mahdollisuuksia ostaa täydennyskoulutusta.

Edellä kuvattu yksittäinen leikkaus johtaa siihen, että koulutuksen jatkuva kehittäminen uusilla nousevilla teemoilla, vaikkapa nyt nousussa olevan tekoälyn opetukseen integroitumisen saralla, vaarantuu. Haluamme korostaa, että lyhytnäköisen säästämisen sijaan Suomen täytyy panostaa osaamisen vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla. Opettajien osaaminen ja jatkuva kehittyminen on tässä avainasemassa.

Kysymmekin nyt, mitä vaihtoehtoja tehtyjen erilaisten koulutukseen kohdistuneiden leikkausten jälkeen on tarjolla, että maailmalla arvostetun suomalaisen koulutuksen tasa-arvoistava vaikuttavuus säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vaihtoehtoja on esittää, että koulutuksemme taso pysyy jatkossakin maailman huipputasolla?

Onkohan koulutus oikeasti oikea paikka leikata?

BPW Finland, hallitus

Lähteet:
1. Gustafsson-Pesonen, A., 2023: Developing and Evaluating Entrepreneurship Education - Three case
studies on Entrepreneurial Development Coaching in Teacher Training, the Impact of Entrepreneurship
Education Projects, and Experiential Entrepreneurship Education in Basic and Higher Education

Jäsenet huomio

Jäsensivuille ei pääse kirjautumaan, jos et ole rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi. Huomaathan, että jäsensivuille ei ole mahdollista rekisteröityä käyttäjäksi jäsensivut painikkeen jälkeen aukeavalla kirjautumissivulla, kohdan unohtunut salasana avulla, koska liiton rekisterissä ei ole vielä tietojasi, jonka vuoksi ohjelma ei tunnista sähköpostiasi. Rekisteröitymiseen jäsensivuille tulee käyttää tätä linkkiä. Jäsenet -painiketta voit käyttää vasta kun olet jo saanut salasanan jäsensivuille eli rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi.