BPW Finland – Eri aloilla työskentelevien naisten verkosto

BPW Finlandin kannanotto: Turvallisuuspuhe, jossa naiset unohdetaan, on vaarallista

Suomessa puhutaan nyt turvallisuudesta enemmän kuin vuosikymmeniin. Budjetit kasvavat, strategioita kirjoitetaan ja uhkakuvia analysoidaan. Mutta samalla tehdään yksi suuri virhe: kokonaisturvallisuutta rakennetaan yhä kuin se olisi vain miesten asia.

Kokonaisturvallisuus rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä ennakoida, varautua ja selviytyä häiriö- ja kriisitilanteista. Suomessa kokonaisturvallisuuden malli perustuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöhön. Tässä kokonaisuudessa naisten rooli on keskeinen, mutta edelleen osittain näkymätön. BPW Finland korostaa, että naisten osaaminen, johtajuus ja arjen turvallisuustaidot ovat välttämättömiä yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisessa.

Kun turvallisuudesta keskustellaan, äänessä ovat aseet, rajat ja sotilaallinen voima. Harvemmin puhutaan siitä, kuka pitää yhteiskunnan pystyssä silloin, kun kriisi ei ole abstrakti vaan konkreettinen: pitkä sähkökatko, tietoliikenteen häiriö, pandemian kaltaiset kriisit tai arjen haavoittuvuus. Näissä tilanteissa turvallisuus ei ole teoriaa se on toimintaa. Ja juuri siellä naiset ovat jo nyt kantamassa päävastuuta. Esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä enemmistö on naisia, ja heidän työnsä on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä kaikissa häiriötilanteissa.

Naiset pyörittävät kriittisiä toimintoja sosiaali‑ ja terveydenhuollossa, kouluissa, viestinnässä, hallinnossa ja järjestökentällä. He johtavat, organisoivat, rauhoittavat ja pitävät huolta. Silti turvallisuuspoliittisessa keskustelussa tämä todellisuus jää taka-alalle, ikään kuin se olisi sivuseikka. Se ei ole. Se on koko kokonaisturvallisuuden perusta.

On ongelma, että turvallisuus määritellään yhä liian kapeasti. Kun huomio keskittyy rakenteisiin ja kalustoon, unohdetaan ihmiset, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan kriiseissä. Tämä ei ole vain epäreilua, se on lyhytnäköistä ja vaarallista. Yhteiskunta, joka ei tunnista todellisia voimavarojaan, on haavoittuva. Suomen kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus (WPS) -toimintaohjelma 2023–2027 velvoittaa vahvistamaan naisten osallistumista myös kansallisessa turvallisuudessa, varautumisessa ja kriisinhallinnassa. Ohjelma tunnistaa naiset aktiivisina toimijoina, ei ainoastaan suojelun kohteina, ja korostaa sukupuolinäkökulman sisällyttämistä kaikkeen varautumistyöhön.

Miten uskottavaa on puhua kriisinsietokyvystä, jos samalla sivuutetaan se joukko, joka jo nyt ylläpitää sitä? Entä miksi naisten osaaminen kelpaa kriisissä, mutta heidän äänensä puuttuu silloin, kun varautumista suunnitellaan ja päätöksiä tehdään?

Tämä ei ole tasa-arvokysymys vain periaatteen tasolla. Se on kovaa turvallisuuspolitiikkaa. Tutkimus ja kokemus osoittavat, että kun turvallisuutta rakennetaan monipuolisesti ja eri näkökulmat huomioiden, ratkaisut ovat kestävämpiä. Turvallisuus ei synny käskyillä ylhäältä, vaan luottamuksesta, osaamisesta ja kyvystä toimia yhdessä – ominaisuuksista, joissa naisilla on ratkaiseva rooli.

Business and Professional Women Finland vaatii, että naisten osaaminen ja johtajuus nostetaan turvallisuuskeskustelun marginaalista ytimeen. Naisia ei tarvita turvallisuustyöhön “lisänä” tai “näkökulmana”, vaan täysivaltaisina toimijoina ja päättäjinä. Ilman tätä kokonaisturvallisuus jää ontoksi sanaksi. BPW Finland näkee, että naisten ammatilliset verkostot voivat tarjota ainutlaatuisen sillan elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen sektorin välille. Naisten asiantuntemus riskienhallinnassa, viestinnässä, teknologiassa ja organisaatioiden johtamisessa on hyödynnettävä järjestelmällisemmin osana kansallista varautumista.

Jos Suomi todella haluaa olla varautunut, sen on uskallettava katsoa peiliin. Turvallisuuspuhe, jossa naiset unohdetaan, ei ole vain vanhanaikaista. Se on riski, johon meillä ei ole varaa.
 

Naisten yrittäjyystaitoja vahvistavan koulutuksen kehittäminen

BPW European Conference 2025, Malta BREAKING BARRIERS: Drive Your Own Success!

Työpaja: Entrepreneurship (Education) as a Key Driver of Working Life Change, Anne Gustafsson-Pesonen ja Jenni Valta

Työpajan keskeinen tavoite oli pohtia, miten koulutusta voidaan kehittää niin, että naisten yrittäjyystaidot, yrittäjämäiset valmiudet ja liiketoimintaosaaminen vahvistuvat. Luento-osuudessa korostettiin yrittäjyyden laaja-alaista ymmärrystä sekä opettajien/kouluttajien tai mentorien roolia yrittäjyyden tukemisessa.

Useissa tutkimuksissa on korostettu, että yrittäjyyskoulutuksella on merkitystä työelämän muutosten läpiviennissä. Yhteiskuntamme etsii laajasti ratkaisuja ihmisten yrittäjähenkisen ajattelutavan, asenteen, taitojen ja käyttäytymisen kehittämiseksi osa-aikatyön ja itsensä työllistämisen yleistyessä. Yksi mahdollinen ratkaisu on yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen ja parantaminen koulutusjärjestelmässämme.

Työpaja naisille suunnatun yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseksi

Työpaja koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa keskityttiin yrittäjyyskoulutuksen teoreettisiin perusteisiin. Teoriaosuudessa tarkasteltiin erityisesti yrittäjyyspedagogiikan kehittämistä kolmen pääteeman kautta: miten vaikuttaa yrittäjyyskoulutuksen pedagogisin keinoin yrittäjyyskäyttäytymiseen, voiko oppijan yrittäjyysominaisuuksiin vaikuttaa ja miten yrittäjyystaitoja voidaan kehittää. Toisessa osassa keskityttiin learning cafe-menetelmää hyödyntäen etsimään vastauksia kysymykseen: ”Millaisella yrittäjyyskoulutuksella voidaan tukea eri-ikäisten naisten ura- ja yrittäjyyskehitystä”.

Kehittämisajatuksia naisille suunnattuun yrittäjyyskoulutukseen

Työpajassa nousi esiin, että naisten urakehitystä ja yrittäjyysvalmiuksia tukevaa koulutusta voisi vahvistaa mm. kehittämällä helposti saavutettavia, ml. verkon yli tuotettavaa, mentorointia ja sparrausta yrittäjyyteen. Lisäksi nostettiin esille, että verkostoitumismahdollisuuksia tulisi olla ja niissä tulisi käydä läpi käytännönläheisiä harjoituksia ja yritysesimerkkejä. Työpajan keskustelussa tunnistettiin myös, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulisi pyrkiä vähentämään tyttöjen ennakkoluuloja yrittäjyyttä kohtaan sekä tukea tyttöjen yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa.

Työpajasta nousseita suosituksia naisten yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen

1. Kehitettävä helposti saavutettavia mentorointi‑ ja sparrauspalveluja

• Matalan kynnyksen mentorointia verkossa

• Henkilökohtainen sparraus yrittäjyyden alkuvaiheisiin

2. Mahdollistettava käytännönläheistä verkostoitumista

• Naisille suunnattuja verkostoitumistilaisuuksia

• Case-esimerkkejä, harjoituksia ja roolimallien tarinoita

3. Vähennettävä yrittäjyyteen liittyviä ennakkoluuloja jo varhaisessa vaiheessa

• Yrittäjämäiseen ajatteluun tukea jo varhaiskasvatuksesta alkaen

• Tyttöjen yrittäjyysstereotypioiden purkaminen ja toimijuuden vahvistaminen

4. Rakennettava “yhden luukun” tietokanava naisyrittäjyyteen

• Keskeiset verkostot, koulutukset ja tukipalvelut

• Tietoa mm. taloudesta, viestinnästä, somesta ja itseluottamuksesta

5. Luotava yhteinen alusta tiedon ja osaamisen jakamiseen

• Yhteisö, jossa naisyrittäjät, yrittäjäksi lähdössä olevat, voivat oppia toisiltaan ja jakaa vinkkejä

• Kokemusten vaihto ja vertaisoppiminen

Jäsenet huomio

Jäsensivuille ei pääse kirjautumaan, jos et ole rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi. Huomaathan, että jäsensivuille ei ole mahdollista rekisteröityä käyttäjäksi jäsensivut painikkeen jälkeen aukeavalla kirjautumissivulla, kohdan unohtunut salasana avulla, koska liiton rekisterissä ei ole vielä tietojasi, jonka vuoksi ohjelma ei tunnista sähköpostiasi. Rekisteröitymiseen jäsensivuille tulee käyttää tätä linkkiä. Jäsenet -painiketta voit käyttää vasta kun olet jo saanut salasanan jäsensivuille eli rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi.