Laaja-alaisesta yrittäjyyskasvatuksesta boostia yhteiskunnalliseen tasa-arvoon

Yhteiskuntamme ja työelämämme on jatkuvien muutosten kohteena. Pätkätyöt, osa-aikatyöt, töiden projektoituminen ja uudet työnteon ja yrittäjyyden yhdistämisen mallit ovat arkea. On pitkään etsitty ratkaisuja yrittäjähenkisemmän ajattelutavan, asenteiden, taitojen ja yrittäjäkäyttäytymisen lisäämiseen. Ratkaisuksi on tarjottu laaja-alaisen yrittäjyyskasvatuksen osaamisen ja pedagogisten ratkaisujen sisällyttämistä kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmiin. (1)

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yrittäjämäisen ajattelutavan vahvistaminen luo perustan yrittäjämäiselle asenteelle ja vaikuttaa yrittäjämäiseen käyttäytymiseen työelämässä ja elämässä yleisesti. Tavoitteena ei ole, että
kaikki perustavat omia yrityksiään, niitä kuuluisia start upeja, vaan, että kaikki saavat valmiuksia toimia yrittäjämäisesti muuttuvassa ja epävarmemmassa työelämässä. Tavoitteeksi on asetettu, että kaikki oppijat ikään, sukupuoleen, etniseen tai muuhun taustaan liittyen pärjäävät työelämässä ja elämässä yleensä. (1)

Tutkimukset osoittavat myös, että edelleen asenteet kouluissa eri asteilla yrittäjyyttä kohtaan ovat este laaja-alaisen yrittäjyyden integroimiseen opetukseen ja koulutukseen. Edelleen on vallalla käsitys, jonka mukaan vain
yrittäjäksi lähteminen – start up - olisi koulutuksen onnistumista mittaava mittari. Laaja-alaisen yrittäjyyden näkökulmasta onnistumista mittaavana mittarina toimii kuitenkin se, että oppijat pärjäävät elämässä, työssä ja näkevät potentiaalisia vaihtoehtoja epävarmoissakin elämän tilanteissa. (1)

Huolestuttavana tämän päivän ilmiönä joudumme toteamaan, että erilaiset leikkaukset kohdistuvat myös eri asteiden koulutukseen. Eräs koulutuksen leikkausten kohde on ollut opettajien täydennyskoulutuksen rahoituksen leikkaaminen, joka pelkästään yksittäisenä leikkauksena vaarantaa opettajan ja sitä kautta opetuksen jatkuvan kehittämisen perustutkintojen jälkeen. Leikkaukset vaarantavat myös laaja-alaisen yrittäjyyden
kehittämisen eri kouluasteilla. Opettajien peruskoulutuksessa ei juurikaan ole mukana yrittäjyysilmiön laaja-alaisen ymmärryksen lisäämiseen tähtääviä opintoja, joten pätevilläkään opettajilla ei ole mahdollisuuksia
integroida yrittäjyyttä osaksi opetustaan. Tätä vajetta on tähän saakka paikattu OPH
täydennyskoulutusrahoituksen avulla, mutta nyt tuo tie on tukittu. Tehty opettajien täydennyskoulutuksen leikkaaminen vaarantaa paitsi laaja-alaisen yrittäjyyden integroimisen ja kehittämisen opetukseen, myös muun
opettajien jatkuvan täydennyskouluttautumisen mahdollisuuden. Kunnilla ei todennäköisesti ole, siinä mittakaavassa kuin tarve olisi, mahdollisuuksia ostaa täydennyskoulutusta.

Edellä kuvattu yksittäinen leikkaus johtaa siihen, että koulutuksen jatkuva kehittäminen uusilla nousevilla teemoilla, vaikkapa nyt nousussa olevan tekoälyn opetukseen integroitumisen saralla, vaarantuu. Haluamme korostaa, että lyhytnäköisen säästämisen sijaan Suomen täytyy panostaa osaamisen vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla. Opettajien osaaminen ja jatkuva kehittyminen on tässä avainasemassa.

Kysymmekin nyt, mitä vaihtoehtoja tehtyjen erilaisten koulutukseen kohdistuneiden leikkausten jälkeen on tarjolla, että maailmalla arvostetun suomalaisen koulutuksen tasa-arvoistava vaikuttavuus säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vaihtoehtoja on esittää, että koulutuksemme taso pysyy jatkossakin maailman huipputasolla?

Onkohan koulutus oikeasti oikea paikka leikata?

BPW Finland, hallitus

Lähteet:
1. Gustafsson-Pesonen, A., 2023: Developing and Evaluating Entrepreneurship Education - Three case
studies on Entrepreneurial Development Coaching in Teacher Training, the Impact of Entrepreneurship
Education Projects, and Experiential Entrepreneurship Education in Basic and Higher Education

Vuoden nainen 2025 Susanna Pettersson pitää kulttuurin puolia: ”Kulttuurista leikkaaminen on ihmisyydestä leikkaamista”

Business and Professional Women Finland on valinnut vuoden naisen taiteen ja kulttuurin alalta ja valinnassa painoi myös yhdistyksen vuoden 2025 teema eli naisten tukeminen työelämässä. Susanna Pettersson on Vuoden nainen 2025, koska hän on aktiivisesti edistänyt naisten asemaa kulttuurialalla.   Pettersson on tehnyt merkittävän uran kulttuurialan johtotehtävissä ja on nykyisin Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja. Hän toimii esikuvana ja mentorina monille naisille, erityisesti nuorille taidehistorioitsijoille ja museonjohtajille. Hänen johtamansa instituutiot, kuten Ateneumin taidemuseo ja Ruotsin Nationalmuseum, ovat tarjonneet mahdollisuuksia naisille edetä urallaan ja vaikuttaa kulttuurialan kehitykseen rohkaisten heitä tavoittelemaan johtotehtäviä ja vaikuttamaan kulttuurin kentällä. Hän on ollut niin ikään avainasemassa naistaiteilijoita käsittelevissä hankkeissa, joista mainittakoon maailmaa laajasti kiertäneyt Images of Modern Women -näyttely sekä pohjoismaisiin naiskuvanveistäjiin syventynyt tutkimushanke. Hänen mukaansa yhdessä tekeminen ja yhteistyö ovat avainasemassa kulttuurialan kehittämisessä.

Pettersson on väitellyt tohtoriksi taidehistoriasta vuonna 2008 Helsingin yliopistossa tutkielmalla Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin: Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit. Hän aloitti työuransa Helsingin Taidehallin näyttelysihteerinä siirtyen Valtion taidemuseoon amanuenssiksi ja myöhemmin intendentiksi. Sen jälkeen hän työskenteli taidemuseoalan kehittämisyksikön erikoissuunnittelijana, jota seurasi samassa paikassa tehtävä kehitysjohtajana. Vuonna 2010 Pettersson aloitti työt Alvar Aalto -säätiössä ja toimi Alvar Aalto -museon johtajana. Jyväskylässä vietettyjen vuosien välissä hän ehti myös toimia vierailevana luennoitsijana Reinwardt Academyssä Amsterdamissa. Jyväskylän yliopiston museologian dosentiksi Pettersson nimitettiin 2012 ja keväällä 2013 hän siirtyi Suomen Lontoon instituutin johtajaksi. Englannista hänen tiensä kulki takaisin Suomeen Ateneumin taidemuseon johtajaksi 2014. Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtajana hän aloitti elokuussa 2018. Aloittaessaan nykyisessä tehtävässään Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtajana hän toi mukanaan laajan tieteen ja taiteen kentille ulottuvan kokemuksen sekä pohjoismaiset ja kansainväliset verkostot. 

Petterssonin visio Suomen Kulttuurirahastolle on selkeä: hän haluaa vahvistaa säätiön roolia tieteen ja taiteen tukijana sekä uuden ajattelun mahdollistajana. Hän puhuu Kulttuurirahastosta valtakunnallisena muutosvoimana tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi. Hänen mukaansa kulttuuri on elintärkeää yhteiskunnalle, sillä ilman kulttuuria ei ole kieltä, tapaa kommunikoida tai tekemisen ja kokemisen alueita, jotka tuovat iloa ja sisältöä elämään

Susanna Pettersson on myös kirjoittanut kuvataiteesta ja museologiasta useisiin tieteellisiin ja ammatillisiin julkaisuihin sekä suurelle yleisölle. Viimeisimmistä julkaisuista nostettakoon esiin yhdessä Anna-Maria von Bonsdorffin kanssa toimittamansa teos Nordic Art and Way of Life (2024), joka käsittelee pohjoismaisen taiteen historiaa 1920-1920. Kirja on julkaistu englanniksi ja ranskaksi. Hän on ollut perustamassa useita alan verkkojulkaisuja, kuten Mustekala.infoa ja Taidehistorian seuran tieteellistä verkkojulkaisua Tahitia. Lisäksi Pettersson on toiminut monissa merkittävissä luottamustehtävissä. Tämänhetkisiin kuuluvat Stiftelsen Nobel Centerin (Ruotsi), Dextra Artesin (Norja), Arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, Nordean taidesäätiön, Säätiöt ja rahastot ry:n sekä Ritarikuntien hallituksen jäsenyydet.

Susanna Petterssonin johtajuus ja sitoutuminen kulttuurin ja naisten aseman edistämiseen tekevät hänestä merkittävän vaikuttajan suomalaisessa kulttuurielämässä. Hänen työnsä Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtajana jatkaa tätä perintöä, tuoden uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia kulttuurin kentälle.

Jäsenet huomio

Jäsensivuille ei pääse kirjautumaan, jos et ole rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi. Huomaathan, että jäsensivuille ei ole mahdollista rekisteröityä käyttäjäksi jäsensivut painikkeen jälkeen aukeavalla kirjautumissivulla, kohdan unohtunut salasana avulla, koska liiton rekisterissä ei ole vielä tietojasi, jonka vuoksi ohjelma ei tunnista sähköpostiasi. Rekisteröitymiseen jäsensivuille tulee käyttää tätä linkkiä. Jäsenet -painiketta voit käyttää vasta kun olet jo saanut salasanan jäsensivuille eli rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi.