Aloita tylsimmästä tehtävästä ja pääset sinuiksi tekoälyn kanssa
4.3.2026
Tässä kirjoituksessa palataan Euroopan liiton konferenssiin ja tänä vuonna mm. BPW - Yhdessä webinaareissa aiheena olleen tekoälyn pariin.
Teksti ja kuvat: Heini Vaari
Euroopan liiton kolmen vuoden välein järjestettävä konferenssi koostuu päälavan puheenvuorojen ja keskustelujen lisäksi myös lukuisista erilaisista työryhmistä tai työpajoista. Näin oli myös Maltalla järjestetyssä Euroopan liiton konferenssissa keväällä 2025. Maltalla konferenssi ohjelma oli rakennettu neljän temaattisen pilarin ympärille, jotka olivat tulevaisuuden työpaikka, digitalisaatio – tulevaisuudessa tarvitsemasi työkalut, naisjohtajuuden globaali vahvistaminen ja omien supervoimien vapauttaminen.
Osallistuin toisen pilarin tekoälyä käsittelevään työpajaan: AI Unleashed: Transforming your Work, Life and Success, jonka veti BPW Ruotsin Andrea Hemming. Hemming aloitti esityksensa käymällä läpi tekoälyn elämää ja työskentelyä mullistavaa luonnetta muistuttaen samalla, kuinka naiset ovat aliedustettuina tekoälyä koskevassa päätöksenteossa sekä niissä aineistoissa, joiden pohjalta tekoälyä koulutetaan. Tekoäly tarvitsee toimiakseen materiaalia, jonka avulla se oppii asioita.
On olemassa todellinen riski sille, että tekoäly toistaa vanhoja sukupuolistuneita käytäntöjä, jos aineisto, jonka perusteella sitä koulutetaan sisältää niitä. Tekoäly, vaikka osittain puhtaalta pöydältä lähteekin liikkeelle voi oppia seksistisiä ja sukupuoli- sokeita näkökulmia, jos se ei saa käyttöönsä materiaalia eri lähteistä. Tekoäly itsessään ei siis vie meitä eteenpäin, vaan paljon on sen varassa, miten ja millaiseksi sitä koulutetaan. Jos annamme tekoälylle vain miehiä koskevaa lääketieteellistä tutkimusta ei se opi ottamaan huomioon terveyteen liittyviä sukupuolistuneita eroja. Tällöin tulemme vain toistaneeksi ikään kuin samaa kaavaa kuten vaikka lääketieteessä nykyisin jo ongelmalliseksi todettua koeasetelmaa, jossa lääketieteellisten kokeiden vertailuryhmä koostuu monesti valkoisista, oikeakätisistä miehistä, jolloin muodostuu normi,johon kaikkea muuta verrataan ja josta eroavat asiat tulkitaan poikkeuksiksi.
miehiä koskevaa lääketieteellistä tutkimusta ei se opi ottamaan huomioon terveyteen liittyviä sukupuolistuneita eroja. Tällöin tulemme vain toistaneeksi ikään kuin samaa kaavaa kuten vaikka lääketieteessä nykyisin jo ongelmalliseksi todettua koeasetelmaa, jossa lääketieteellisten kokeiden vertailuryhmä koostuu monesti valkoisista, oikeakätisistä miehistä, jolloin muodostuu normi,johon kaikkea muuta verrataan ja josta eroavat asiat tulkitaan poikkeuksiksi.
Lyhyen johdannon jälkeen Hemming kysyi kuinka moni osallistujista tietää tekoälyn, kuinka moni käyttää sitä ja kuinka usein sitä käytetään. Kysymys kerrallaan käsiä oli vähemmän ilmassa, mutta ehkä kuitenkin tavallista enemmän koostuihan yleisö koulutuksesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneista BPW jäsenistä ympäri maailmaa. Hemming esitteli tässä kohtaa tutkimustietoa siitä, kuinka käsiäänestyksemme tulos heijastelee myös tutkimuksissa tehtyjä havaintoja siitä, kuinka naiset lähestyvät tekoälyä usein varovaisemmin kuin miehet. Esimerkiksi ajatellaan, että näytetään laiskoilta, jos käytetään tekoälyä tehtävän tekemisessä. Tekoäly nähtiin avun sijaan huijaamisena.
Tässä kohtaa tuli mieleen huijarisyndrooma, josta naiset kärsivät miehiä useammin. Ehkä huolella huijaamisesta on yhteys myös siihen, että monesti tunnolliset ihmiset ovat valmiita tekemään enemmän töitä jonkin asian eteen ja tekoälyn tuomat helpotukset tuntuvat keventävän työn määrää niin paljon, että se tuntuu huijaamiselta, vaikka esimerkiksi tekstiä kirjoittaessakin tekoälyn jälki on aina tarpeen tarkistaa. Mietin, tunsivatko ihmiset näin myös silloin kun pesukoneet yleistyivät. Miettikö joku isoisovanhemmistani onko pyykki varmasti puhdasta, vaikka en enää käytä pyykkäämiseen aikaa ja vaivaa?
Toinen tekoälyn käyttöä estävä tekijä on epäselvyys siitä, mihin sitä saa käyttää. Onneksi tähän on monissa organisaatioissa koulutusta tarjolla ja lisäksi sama sääntö pätee tähänkin kuin muihinkin ohjelmistoihin. Jos saat ohjelmiston käyttöösi maksutta, maksat siitä käytännössä datalla, jota se kauttasi saa ja jos taas maksat ohjelmasta se saattaa suojella dataasi enemmän ja olla luovuttamatta sitä eteenpäin, koska sen ei tarvitse hankkia rahoitusta sen avulla (käyttöehtoihin on aina hyvä tutustua). Tekoälystä oli muitakin työryhmiä ja keskustellessani muiden osallistujien kanssa kävi ilmi, kuinka eri tavoin eri kulttuureissa tekoälyyn suhtaudutaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa asunut toisen työpajan vetäjä suhtautui paljon huolettomammin tietosuojaan kuin ruotsalainen Hemming, mikä näkyi siinä, kuinka paljon ja millaista tietoa he tekoälyn kanssa jakoivat.
Kolmas tekoälyn käyttöä estävä tekijä oli osaamisen ja/tai luottamuksen puute. Kaikki eivät ole löytäneet tekoälyn äärelle ja se voikin olla haastavaa tilanteessa, jossa se ei tule vastaan esimerkiksi työssä tai koulutuksessa. Tällöin siihen tutustuminen on oman aktiivisuuden varassa. BPW – Yhdessä webinaareissa tekoälyä on käsitelty kaksi kertaa vuoden 2025 aikana ja molempien tallenteet ovat jäsenten katsottavissa jäsensivujen kautta. Molempien webinaarien puhujat kannustivat tutustumaan rohkeasti tekoälyyn ja toivat esille, kuinka tärkeää on, että naiset lähtevät mukaan käyttämään tekoälyä. Toinen puute kytkeytyy ehkä myös tunnollisuuteen ja tarpeeseen tehdä asiat itse,
jotta ne ovat varmasti oikein tehty, nimittäin kaikki eivät luota siihen, että tekoäly suoriutuisi tehtävistä tai sen antamat ratkaisut olisivat toimivia. Ehkä luottamuspulaa voi kuitenkin lähteä testaamaan antamalla tekoälylle aluksi pieniä tehtäviä ja katsomalla, kuinka se niistä suoriutuu ennen kuin lähtee kirjoittamaan monimutkaisempia prompteja eli kehoitteita.
Andrea Hemmingin neuvo miten lähteä liikkeelle tekoälyn kanssa oli täsmälleen sama. Hän pyysi miettimään mikä on kaikkein tylsin tai aikaa vievin tehtävä, jota teet säännöllisesti töissä tai päivittäisessä elämässäsi ja valjastamaan tekoälyn tämän tehtävän tekemiseen.
Hemming kävi läpi useita esimerkkejä omasta elämästään, kuinka hän käyttää tekoälyä päivittäin ja antoi vinkkejä siitä, mihin tarkoitukseen mikäkin tekoäly-sovellus parhaiten soveltuu.
Esimerkiksi ChatGPTn avulla voi rakentaa ratkaisun toistuvien tehtä- vien tekemiseen (juuri niiden tylsien), sosiaalisen median kanssa apuun sopivat Descript ja CapCut, puheluiden nauhoittamiseen FireFiles tai Otter ja kävelytauoilla voi keskustella niin ikään Otterin tai Asyncin kanssa.
Perheensä lomamatkalla Kiinassa hän hyödynsi tekoälyä leikkipaikkojen löytämiseen ja nähtävyyksien
aikatauluttamiseen. Töissä hän kuvasi aikaa ennen tekoälyä näin: Liikkeelle lähdettiin tyhjästä paperista/tiedostosta, ensin etsittiin taustatietoja, piti löytää asiakirjamalleja, etsiä kuvia ja luoda näistä kokonaisuus, jonka jälkeen oli vuorossa oikeinkirjoituksen tarkistaminen ja tekstin muokkaaminen muiden palautteen pohjalta paremmaksi. Tekoälyn jälkeen työt sujuvat vaivattomammin, kun voit rakentaa Copilotin olemassa olevan asiakirjamallina avulla dokumentin antamalla tekoälylle raakaa ja sekavaakin sisältöä, josta se luonnostelee koherentin esityksen ja tarkistaa samalla koko asiakirjan kieliopin
Miten tekoälyä sitten koulutetaan omiin tarpeisiin sopivaksi? Andrea Hemmingin neuvo on, että koulutusvaiheessa tekoälyyn kannattaa suhtautua kuin kokemattomaan harjoittelijaan. Se ei ehkä muista kaikkea, mitä kerrot sille. Sillä saattaa olla paljon tietoa, mutta se on vielä kykenemätön palauttamaan tärkeät asiat muistiin nopeasti. Se ei vielä tunne sinua eikä sinun mieltymyksiäsi, mutta se luottaa sinun ohjeisiisi. Sillä ei ole vielä kokemusta ”todellisesta maailmasta” kuten ei harjoittelijallakaan harjoittelemastaan alasta.
Mutta sinun ohjeidesi avulla tekoäly voi tehdä loistavaa työtä. Täytyy vain olla kärsivällinen mentori uudelle harjoittelijallesi, jotta siitä voi kehittyä tarpeisiisi vastaamaan pystyvä apulainen.
Hemmingin esitykselleen antama tavoite täyttyi, sillä hän onnistui innostamaan kokeilemaan erilaisia tekoälyjä ja lähtemään liikkeelle helpoin pienin askelin. Toivon, että myös sinä, joka et koe tekoälyä kovin kiinnostavaksi kokeilisit edes pari kertaa sitä johonkin pieneen asiaan, koska parhaiten siitä saa käsityksen kokeilemalla itse. Jos vielä ei tunnu varmalta aloittaa kokeilu kannattaa kurkata jäsensivuilta BPW – Yhdessä webinaarit, jotka katsottuasi tiedät jo huomattavasti enemmän aiheesta. Tekoäly ei ole lähdössä pois, mutta voit itse valita miten otat sen vastaan.